Vedenpaisumus

Kasvihuoneilmiöllä oli monia vaikutuksia. Yllättävintä koko surkuhupaisassa 1700-luvulta alkaneessa teollisuuden vallankumouksessa oli, että ei kyetty valmistamaan tarpeeksi suurta jääkaappia tai ilmastointilaitetta pitämään napa-alueet ja Alppien rinteet jäässä. Kaikki muu mahdollinen oli keksitty ja rakennettu. Siitähän tämä vedenpaisumus tietysti johtuikin. Valtava pakastin ei tietenkään olisi ollut mikään loistelias liikeajatus. Ei kai kukaan sellaisesta olisi maksanut. Se olisi varmasti ollut rumakin. Maapallon pelastaminen ei ole kannattavaa liiketoimintaa.

Merenpinnan nousemisen seuraukset olivat maailmanlaajuisesti suuria. Näkyvin muutos entiseen oli, että kuivaa maata, tai maata ylipäätään ei juuri näkynyt. Kaikkialla oli vain vettä, silmänkantamattomiin vettä. Muutama huippu ja saareke siellä täällä.

Jokin uskonnollinen ryhmittymä oli saanut Jumalalta sähköpostissa ohjeet rakentaa valtava kelluva eläintarha. Avomerellä kelluu tämä pienoismaailma jo sadannetta vuottansa. Jumala pani uskonsa tähän joukkoon, ja tämän pienoiskansan on eläinten keralla tarkoitus kansoittaa maa uudelleen merenpinnan laskettua.

Kaikkien sähköpostiosoitteet eivät olleet Jumalan postituslistalla. Osa ihmisistä ei uskonut maapallon elinkelpoisuuteen. Heidän uskonsa oli lopahtanut jo oikeastaan aikaa sitten. Monet olivat ostaneet lippunsa Marsiin ja muuttaneet planeetan uusiin kaupunkeihin. Osa koki, että tulvan tarkoitus oli lopettaa järjetön elämä maapallolla, lopettaa turha kärsimys, keinottelu, terrorismi, ja koko typerä ihmiskunta. Tällaisia tapauksia ei häirinnyt jäädä tulvan alle ja se olikin sopiva loppu farssille, jota elämäksi kutsutaan.

Nooan arkkilaisten ja itsetuhoisten kuolleiden kelluvien ruumiiden lisäksi maapallolle jäi vuorilla asuvia erakoita, sekä purjehtijaintoilijoita mutta myös kekseliäämpiä tapauksia. Innokkaat japanilaiset rakensivat kaupungin meren alle. Siellä he tekivät töitä pitkää päivää ja elivät oikeastaan hyvin paljon samalla tavalla kuin aina ennenkin, tosin eivät voineet enää joulun aikaan matkustaa Suomeen Joulupukkia tapaamaan, mutta sitä enemmän heille jäi aikaa tehdä kovasti töitä ja ansaita arvostuksensa.


Arthur oli nuori tietotekniikan erikoisasiantuntija. Hän oli aina ollut hieman erikoinen ja hyvin innostunut tietokoneista ja matematiikasta. Hänellä ei koskaan ollut monta ystävää. Enemmän hän nautti ongelman ratkaisun oppitunneista kuin liikunnasta. Kuitenkin kaiken kaikkeaan hän oli keskinkertaisen monipuolinen. Hänellä ei ollut suuria periaatteita eikä muitakaan estoja. Hänen asenteensa elämään oli suurinpiirtein positiivinen, eikä hän koskaan valitellut kokemaansa vääryttä, tuli se sitten perheen tai yhteiskunnan suunnalta.

Arthur kuului kansainväliseen ryhmään, jolle oli rakennettu maja Mount Everestin rinteelle. Se oli pieni mukava hirsimökki, josta oli kauniit näkymät merelle ja vuorille. Mökissä tiedemiehet, professorit ja erikoistaitajat viettivät aikaansa pelaamalla korttia ja Afrikan tähteä. Heitä oli yhteensä kuusi, kolme miestä ja kolme naista. Arthurilla oli vaikeuksia sopeutua uusiin työtovereihinsa. Ei se ollut muillekaan helppoa. Eivät he olleet mitään iloisia lomailijoita. Tilanne oli täysin hullunkurinen ja luonteeltaan kiero. Kuitenkin heidän oli pakko tulla toimeen, ja niin he yrittivät jopa tutustua toisiinsa vähitellen.

Kävi ilmi että Tanya 28, koulutukseltaan geografi eli maantieteilijä, oli innokas lukemaan. Nuorena hän ahmi romaaneja, novellikokoelmia ja runoja. Hänestä piti tulla kirjailija, mutta ei hänestä sitten tullutkaan. Hän nimittäin ihastui ja rakastui aikoinaan erääseen kloppiin, joka oli menossa opiskelemaan maantiedettä Gorkin luonnontieteelliseen yliopistoon. Tanya pääsi opiskelemaan maantiedettä, vaikka ei ollut alemmilla luokilla erikoistunut siihen. Tanyan perhe oli ollut tyytyväinen ettei hän mennyt opiskelemaan kirjallisuutta. Tanya oli paha suustaan, silti hänellä oli useitakin ystäviä opiskeluaikoinaan. Arthur piti Tanyan leikittelevästä hymystä.

Mike 33 oli Tanyan nykyinen aviomies. Hänellä oli filosofin ja viisaan miehen koulutus. Oikeastaan hän olisi voinut olla se kirjailija, jota Tanyasta ei koskaan tullut. Hänellä olisi lahjat ja kirjalliset taidot varmasti riittäneet. Mutta hän oli aikamoinen perfektionisti, eikä kestänyt lukea omaa tekstiään. Ei hänellä itsetunnossa ollut mitään vikaa. Hän vain oli niin täydellinen että ei halunnut tehdä pilkkuvirhettä. Ei hän ollut enää pitkään aikaan kirjoittanut mitään. Ei hän usein edes puhunut. Arthur ei voinut käsittää mitä Tanya näki Miken kaltaisessa miehessä.

Mohammed 35 oli professori. Hänellä oli paksut silmälasit, joiden takaa hän vilkuili ympäröivää maailmaa epäluuloisena. Hän inhosi hyönteisiä, mutta rakasti limaisia ruokia. Mohammedin ruuanlaittotavat olivat erikoisia. Matematiikkaa hän laski ihan takaperin, mutta nopeasti ja varmasti. Hänen erikoisalaansa oli yhteiskuntatiede. Arthur ei voinut sietää Mohammedin mulkoilua.

Priscilla 25 oli Mohammedin tyttöystävä. Hän ei varsinaisesti ollut akateeminen henkilö, mutta oli hänen mukaansa vaivihkaa tarttunut jos minkälaista tietoa ja taitoa alalta kuin alalta. Priscilla oli iloinen ja hymyilevä tyttö. Hän oli koko seurueen ilopilleri, vaikka Mohammed ei olisi halunnut jakaa omaisuuttaan kenenkään kanssa. Priscilla ei itse kokenut olevansa kenenkään omaisuutta. Hän oli rohkea nuori tyttö ja nautti ihailun kohteena olemisesta.

Katarinan 29 osaaminen oli kemian alalta. Hän oli aina ollut luokkansa paras. Katarina oli hieman sisäänpäin kääntynyt ja usein omissa aatteissaan. Joskus hänen katseensa oli kuin jäätä, joskus se oli lempeän lämmin. Usein hän vietti aikaansa kirjoittamalla sähköiseen päiväkirjaansa. Hänellä oli myös kemian opintojensa muistiinpanot kauniisti muotoillussa taskutietokoneessaan. Arthuria vaivasi se, että hän käsitti että Katarina oli tarkoitettu hänen toiseksi puolikkaakseen.


Olisi tällä porukalla luullut minkä tahansa ongelman ratkeavan. Ei ratkennut.

Harri Järvi


Sivua muokattu 12.5.2001