Lupauksia

Vuoden ensimmäisessä kuukaudessa on perinteisesti uudestaan aloittamisen taikaa. Uutenavuotena on tapana tehdä uudenvuodenlupauksia, joissa luvataan parantaa tapansa. Joku jättää alkoholin, toinen tupakan, kolmas päättää alkaa kuntoilla.

Toinen juttu tietenkin on, että kuinka kauan ihmiset pitävät lupauksensa. Muutama vuosi sitten serkkuni vannoi vuoden raittiutta uudenvuodenjuhlien jälkitunnelmissa. Hän vielä vahvisti lupauksensa lyömällä vetoa kavereidensa kanssa kahdesta sadasta eurosta. Muistaakseni vappuna alkoholin kiusaus kävi liian suureksi. Hänen tapauksessaan viisi kuukautta oli tosin kelpo suoritus – rima oli vain alunperin liian korkealla.

Minusta uudenvuodenlupaukset ovat taikauskoa ja hölynpölyä. Huomaan kuitenkin itse tehneeni moisen kuin varkain: olen päättänyt jatkossa kirjoittaa ja lukea enemmän. Tähän asti lupaukseni on pitänyt, tänään julkaisin ensimmäisen taskunovellini. Tarkoituksenani on julkaista yksi kerran kuukaudessa. Nähtäväksi jää, miten asian laita on vappuna.

Minä olen syntynyt tammikuun seitsemäntenä päivänä. Tänä vuonna alkoi elämäni kolmas vuosikymmen, kuten isoäitini asian ilmaisi. Vaikka olen kymmenenvuotiaan mielestä ikäloppu, tunnen vahvasti olevani alussa.

Juho Häme