Kissa, hupsu hymysuu

(Vanhalle ystävälle)
Niin se vaan meni
parhaat ja pahimmat
sydän oli — kunnes tyhjä.
Sitä oltiin kaikkea vailla
kaikkea koettu.
                                                                                
Oltiin otettu pullaa
kahvin kanssa
ja syöty
kaviaaria
kattohuoneistossa,
juotu kiljua navetan takana.
                                                                                
Niin kuin se olis tämän tästä
kaikki 25 vuotta,
jolloin ei nähty
kuin pari kertaa.
                                                                                
Syvempää kuin veri
ja silmissä aallokko heijaa
juurta jaksain
tosi kaukana. Tosi lähellä,
kuin puhaltais edelleen
savua hitaaseen ilmaan
jossain Dommalla.
                                                                                
Eivät Minun kantani ole vääriä;
eivät olleet,
eivät Sinunkaan.
Mutta mainosvalot
ja unet ne,  ne on
se syvyys.

Anu


Sivua muokattu 29.5.2004