Nocturne

herään keskellä yötä
tuuli parkuu talon nurkissa

en saa enää unta
jään pimeään
pohtimaan

wunderbaumin tuoksuisia
sinapinvärisiä
kynsilakan vihreitä
yön mustia
Corollia
Carinoita

autoja
joita

rosvosimme

savukkeemme
hehkuivat yössä
ja tuuli
ulvoi
pelleissä

kuin sudet
jahtasimme
kauppoja
valoja
huoltoasemia
nukkuvia taloja

olimme voimissamme

nyt
olen kuoleva
kala
silmät
selällään, auki

huohotan hiljaa

naisen nukkuessa
lapsen nukkuessa

ulkona myrsky uhoaa
nuoruutta
voimaa

kalloni pimeillä käytävillä muistot
roihuavat

kuin jääpuikot
kevätauringossa

Aki Hurme