Pahatar

Myrkkyä pitkin ruumista,
kuristaa se hengiltä,
ei avun huudot auttanut siihen.
Olen myrkyttynyt sinusta,
voi sinua naista paholaista,
voisitko jo lopettaa.

Kyntesi nuo pirut,
lävistää ne ihon pehmeän,
vuodanko kuivilleni tähän paikkaan.
Tuijotin silmiisi viattomiin,
katseesi jäädytti minut paikoileen,
pakoon en pääsyt.

Äänesi käheä oli,
en tahtonut enään kuula sanojasi syntisiä,
hiivit sieluuni ja sitä yrit varastaa.
Polttivat ranteen auki,
polttava oli ilmaa hengittää,
auttaa voisiko kukaan.

Sieluni pieni sammuu pois,
eikä kukaan voinut mitään,
elämän menetin viimeisen.

Vainaja


Sivua muokattu 16.10.2002