Tyhjyyden loppu

Turhautuneet käteni ovat sidotut 
-miksi tuuli hengittää? 
En halua peittää vihaani, 
kun se kipinällään säveltää. 
Tyhjyyden ääni hukkuu kaikuun 
-kukon kiekuun, lopun alkuun. 
Tuuli huulia heittelee 
-läppä lentää ja päättyy nauruun. 

Miksi tuuli hengittää 
ja raskaasti mua alas painaa, 
lisää taakkaa harteilleni. 
Rakkaus hehkuu, muuttaa suuntaa 
-vaihtaa kohdetta. 
Tuuli sisälläni rajuilmaksi puhkeaa. 
Rajaton tyhmyys etsii turhaan köyttä 
-tyhmyydellä täytettyä tyhjyyttä. 

Mä olen tuuliviiri 
-aukaise köyteni. 
Sä olet ankkuri, 
mut mä lennän.

Zombie


Sivua muokattu 23.1.2004