Tietä oikeaa
ihanteellinen yö
tuuli rajusti hyväillen etsi oksia heiluvia
kuun valo osui maahan
kirkkaana yritti tietä näyttää
yksin oli hän
haki tietä oikeaa
oksan raapima poski
kyyneleet nuo tuskaiset
jalanjäljet mitättömät
hiveli tuuli hänen hiuksiaan
laski elonsa
sulki silmänsä
pilvet niin pimeät kuun peittivät
Lyhyt ja mystinen.
Anemone
|