Vaahteran lehti
Vaahteran hento lehti
syksyn tuuleen ehti
jätti taakseen kotipuun
joka öisen hopeakuun
Lehti niin keltainen
auringon ilon kultainen
Lensi yli ruispellon
puron, lammen ja kissankellon
Osui lankaan piikkiseen
kiinni jäi riepuineen
hätä tämän näköinen
on suuren kokoinen
Piikit niin raastavat
repivät ja raiskaavat
Lehti kullan keltainen
tuska synnin veroinen
Pääse irti ei
ansaittua vaiko ei
siinä kituu
kuihtuu
kuolee
Anemone
|