Yön hiljaiset tunnit

Näinä yön tunteina, pehmeän unen läpi, 
tunnen kuinka ryömit viereeni peiton alle alasti.
Kiedot kätesi ympärilleni ja painat hellän 
suudelman niskaani. Tahtoisin kääntyä, 
kuiskata korvaasi kuinka rakastn sinua, 
mutten tahdo särkeä tätä kristallista hetkeä.
Tiedän sinun tuntevan lämpöni, tiedän 
sinun aistivan rakkauteni jokaisesta pienestä 
liikkeestäni. Luet sen unisilta huuliltani.
Silti tahtoisin sen huutaa maailmalle, kirjoittaa 
taivaalle, piirtää veden pintaan.
Mutta sitä minun ei tarvitse tehdä. Sinulle, 
minulle, Meille riittää tämä hetki. Nämä 
yön hiljaiset tunnit, kun pehmeän unen läpi, 
tunnemme toistemme alastomat kehot ja
rakastamme.

Andromeda