Hetki

Hiuksensa hulmuavat tuulessa
karheat ja paljon kokeneet

Hän säpsähtää nähdessään peilikuvansa,
mutta vajoaa pian takaisin unelmiin

Jos ei olisi sanoja,
emme kykenisi tunnustamaan rakkautta

Pojalla on takkuisia murheita takataskussa
liian aurinkoisten päivien varalle

Hymykuoppaan eksynyt kyynel
ei onnistunut tahraamaan tulevaa

Hän heilauttaa kättään ja muistuttaa:
"Kenties vielä joskus kohdataan."

Anna Kristiina