Masennus
Kyyneleet silmissä kiiltää,
tuska valtaa mielen.
Valon kajokin huvennut,
ei mitään tietä huomiseen.
Sisällä niin kylmää, hyistä,
ei kukaan voi lämmittää.
Hapuilua pimeässä yössä,
mikään ei halua valaista.
Loputon, valoton yö,
liian lyhyen päivän jälkeen.
Kulkua ilman päämäärää,
taistoa askel jokainen.
Siihen hukkuu, tukehtuu,
se ei irrota otettaan.
Muu on mennyt,
mennyt liian kauas.
Siivet rikki revitty,
ei voi lentää.
Kaikki on lopussa,
lopussa ennen alkamistaan.
Varjot saartavat mielen,
voi vain hävitä.
Hyvä sekoittuu pahaan,
ei tarkoita mitään.
Se kutoo verkkonsa,
syö kurjan saaliinsa.
Anna anteeksi.
En toivonut sitä.
Olen viaton, syytön.
Se löysi kolon,
kolon, johon mahtui.
Se käytti tilaisuutensa,
se tuli.