Lähdit hiljaa

Aivan liian aikaisin
Sait siivet selkääsi
Sinun oli mentävä
Pois luotamme lähdettävä
Muistamme sinut ikuisesti
Emme aio unohtaa

Sinä yönä kun lähdit
Satoi lumi maahan
Se peitti kaiken valkealla harsollaan
Sydän verta itkien
Se tahrii kaiken punaisellaan
Ei voi lohduttaa
Suruakaan unohtaa

Viimeiset sanat
Niistä on jo liian kauan
Vain kyyneleet voivat kertoa kaiken nyt
Ei tuskaa voi kätkeä sisälleen
Kaikki on kuin myrkkyä
Lähtösi jälkeen

Sinä yönä kun lähdit
Satoi lumi maahan
Se peitti kaiken valkealla harsollaan
Sydän verta itkien
Se tahrii kaiken punaisellaan
Ei voi lohduttaa
Suruakaan unohtaa

Hymyilykin tuntuu pahalta
Eikä tutut sanatkaan edes lohduta
Tahtoisin näyttää sulle auringon
Kertoa elämän olevan vielä edessä
Mutta täytyy vaan irroittaa
Päästää sut lähtemään

Sinä yönä kun lähdit
Satoi lumi maahan
Se peitti kaiken valkealla harsollaan
Sydän verta itkien
Se tahrii kaiken punaisellaan
Ei voi lohduttaa
Suruakaan unohtaa

Sinä yönä kun lähdit
Satoi lumi maahan
Se peitti kaiken valkealla harsollaan
Sydän verta itkien
Se tahrii kaiken punaisellaan
Ei voi lohduttaa
Suruakaan unohtaa

Sinä lähdit, etkä enää palaa. Nämä sanat ovat omistettu Janille, joka joutui lähtemään luotamme. Sua ikuisesti muistaen me yritämme selvitä eteen päin.

Armonvarjo