Maissilapset
Olipa kerran eräs uskonlahko, jonka rituaaleihin kuului maissin syöminen alasti keskellä yötä. Puolet uskonlahkoon kuuluvista olivat naisia, koska naisia yleensä kiinnosti kaikenlainen tuollainen. Miehet taas kuuluivat lahkoon, koska he jostakin syystä halusivat katsella alasti maissia syöviä naisia.
Tästä pohjustuksesta onkin hyvä siirtyä henkilöön, jota kutsumme vaikkapa Erkiksi. Erkki oli sellainen pitkä ja hoikka mies, joka piti kovasti urheilusta sekä television katsomisesta. Jostakin syystä Erkki oli eksynyt kirjastossa uskontoa käsittelevien kirjojen alueelle. Hän etsi kristinuskoon liittyvää kirjasta, koska oli tästä kiinnostunut. Kotikasvatus oli ollut puhtaasti buddhalainen, eikä hän opiskellut koulussa ollenkaan uskontoa tai elämänkatsomustietoa, joten hän ei oikeastaan tiennyt kristinuskosta mitään.
Kuitenkin Erkki oli nyt eksynyt aivan väärälle osastolle, ja hänen silmänsä osuivat pieneen vihkoseen nimeltä "Maissi – johdatus vapahdukseen". Sen hän sitten lainasi.
Kirjassa kerrottiin siitä, miten maissin syöminen alasti keskellä yötä johti vääjäämättä sielun kuolemattomuuteen. Perustelut olivat oikein hyviä, joten hän ajatteli nyt löytäneensä paljon paremman totuuden kuin toistensa kanssa rinnakkain sopivat buddhalaisuus ja kristinusko yhteensä. Niinpä hän kiinnostui tästä entisestään.
Vihkosessa oli puhelinnumero, johon Erkki sitten soitti.
"Maissilapset ry, Maisa puhelimessa", vastasi keski-ikäiseltä naiselta kuulostava ääni. "Hei, täällä on Erkki joka puhuu, minä olisin kiinnostunut toiminnastanne." "Jahas. Mistä päin olette kotoisin?" Erkki mietti hetken. "Raumalta." "Jahas. Meillä on kyllä alayksikkö Raumalla, osoitteessa Esiteinitie 8G66, jos kävisit siellä virka-aikana niin saat lisätietoa toiminnastanne ja mikäli teitä kiinnostaa liittyä, liittymiskaavakkeet löytyvät sieltä. Näkemisiin." Maisa katkaisi puhelun. Erkki laittoi osoitteen ylös ja päätti seuraavana päivänä käydä siellä. Illalla hän vielä luki uudestaan vihkosen ja vakuuttui entisestään.
Seuraavana päivänä Erkki oli heti aamusella mainitussa osoitteessa, tarkemmin sanottuna oven luona. Hän soitti ovikelloa ja parrakas lyhyehkö ja paksuhko mieshenkilö avasi oven. Hän oli luultavasti viidenkympin paremmalla puolella iältään, muttei paljoa.
"Tervetuloa. Sinä lienetkin Erkki?" mies sitten sanoi iloisella äänellä ja hymyili päälle. Hänestä huokui lämpö ja rauha. Hänen kädessään oli puoliksi syöty maissi ja yllään pelkkä kylpytakki. "Minulla on tässä menossa harjoitukset yötä varten, mutta et sinä häiritse yhtään. Täällä ei nyt ole muita töissä tänään, kun useimmat ovat kesälomalla ja minä tässä päivystän johtajan ominaisuudessa. Te siis olette kiinnostuneita yhteisöstämme?"
"Kyllä vain", Erkki sanoi kuunneltuaan pitkähkön sepustuksen, "oikeastaan haluaisin nyt heti liittyä."
"Mahtavaa! Pelastus on tarjolla sinullekin. Tekisikö mielesi keitettyä maissia?"
"Kiitos oikein mielelläni."
Syötyään maissin Erkki sitten täytti kaavakkeen ja hetken kuluttua hän olikin jäsen.
"Meillä on täällä tasa-arvopolitiikka", mies sanoi maissia mutustaen, "jokainen on yhtä arvokas eikä meillä ole minkäänlaista initiaatiota tai vastaavaa. Olet nyt yhtä korkealla tasolla kuin kuka tahansa meihin kuuluva ja voit tulla tänne rituaaliin jo tänä yönä. Ethän ole allerginen maissille? Sitä kun syödään meillä aika paljon."
"Ei, tietääkseni en ole allerginen maissille."
"Hyvä. Tervetuloa sitten."
Kuluva päivä sujui varsin huonosti, sillä Erkki ei olisi malttanut odottaa ensimmäistä rituaaliaan. Hän halusi heti käsiksi pelastukseen, joka tarjoutui ainoastaan alasti maissia syömällä. Häntä pelotti, että hän kuolisi jo ennen ensimmäistä rituaaliaan ja täten ei olisi osallisena pelastukseen vaan viettäisi ikuisuuden paikassa, jossa ei ollut maissia eikä mitään mukavaa sen puoleen.
No, tuli kuitenkin ilta ja puoli kahdentoista aikaa Erkki oli täsmällisenä miehenä jo paikalla. Oli siellä muitakin jo, valmistautumassa yöhön. Monilla oli hammastikkuja mukana, sillä maissi tahtoi kovasti jäädä hampaisiin kiinni.
Tuli keskiyö ja ihmiset ottivat maissit laukuistaan esiin.
"On aika pelastua!" huudahti jykevällä äänellä parrakas lyhyehkö paksuhko mies. Samassa ihmiset ottivat vaatteensa pois ja alkoivat syödä maissia.
Erkki otti muiden mukana vaatteensa pois ja alkoi myös syödä maissia. Hetken kuluttua hänestä tuntui siltä, että ajatus pelastumisesta maissia syömällä oli täysin järjetön eikä se voinut olla mitenkään totuus. Mutta kun täällä kuitenkin oltiin, turha sitä oli kotiinkaan lähteä, hän ajatteli ja alettuaan katsella maissia syöviä alastomia naisia hän masturboi salaa.
Tarkoituksena ei ole pilkata mitään erityistä uskonlahkoa sinänsä, tai mitään tai ketään muutakaan. Voit lukea hassuna tarinana tai sitten jonain muuna.