Ikävöivä

Harmaa on taivas,
niinkuin on sydämein.
Mitä tänään sanoin,
mitä tänään tein?

Ei muistu päähäni
ei yksikään ajatus.
Tämä päivä on kuin
kurin palautus.

Lähtisinkö kävelemään
kallioille kautta polkujen?
Menesin piilottamaan
ikäväni taakse merien?

On taivas vieläkin
harmaassa hunnussaan,
kantaa surun taakkaa
suuressa kainalossaan.

Jos joskus vielä näkisin
taivaan sinisen.
Ja jos joskus näkisin vielä
sen yhden ihmisen.

Ja vaikka hän onkin
kaukana minusta,
ovathan sydämemme lähekkäin,
ei poistunut ole maailmasta.

Ja jospa sitten sanottiin,
se mitä minä tarvitsin.
Yhden ainoa asian,
minkä sinulta kuulla halusin..

pofjpavåa