Nukutaan

Nukun yksin
sadepilven alla.
Hengitän.
Huuruinen ilma virtaa minuun,
kuin haamu jostain kaukaa.

Näen tähtien tuikkeen läpi silmäluomien,
mutten niitten merkitystä,
en omaa olemassaoloani.

Jos joku tulisi vierelleni,
en torjuisi häntä.

Vain minä ja uni..

Vaellan mielessäni
keksimättä ulos pääsyä.
Nukunko ikuisuuksiin,
jos en pääse
pois?

Tuntuu,
että ilma tekee pisaran poskelleni.
Ehkä se on vain oma kyyneleeni
tai harhaa,
sillä enhän minä itke.

Avaanko nyt silmäni?
Onko oikea hetki
kohdata todellisuus?

Kosken vieressä olijaa.
Hän on kylmä,
mutta sanon:
"Nukutaan"
Mutta hän nukkuu jo ikuista unta.

pofjpavåa