Häpeän lävistämä

Minä ja verinen lattia,
en jaksaisi nousta ylös,
en jaksaisi jatkaa.
Tuska on valtava,
tuska, joka raapii sisintä.
Miksi kaikki tapahtui?
Miksi juuri nyt?
Sattuu…
Häpeä on niin suuri, etten tahtoisi enää elää.
Tahdon pois täältä!
Ei minkään olisi pitänyt johtaa tähän.
"Olet säälittävä!" Kuulen jonkun sanovan.
Tunnen itseni niin turhaksi, mitättömäksi.

Löit minua poskelle,
käänsin sinulle toisenkin poskeni,
mutta sinä tartuitkin minuun kiinni,
työnnyit minuun,
satutit enemmän,
liikaa.

Häpeän lävistämänä ja 
iho verille revittynä nousen siitä lattialta.
Nostan pääni.
Jatkan.
Minä jatkan täällä.
Jatkan tätä ikuista helvettiä.

Verinen lattia. Olen kerran herännyt veriseltä lattialta. Tunsin itseni silloin niin pieniksi, että teki mieli kirjoittaa. Kirjoittaminen saa minut tuntemaan vähän suuremmaksi. Ja täällä minä tuhoan maailmaan ja sekoitan internetin totaalisesti kirjoituksillani. Tai sitten koko maailma nukahtaa kun he kuulevat tästä. Ei mitään kovin mielenkiintoista. Häpeän lävistämä (Lainaten TR&TN)

Dove