Joella Tuonelan

Nukun unta ikuisuuden
sillä olen voittanut yksinäisyyden.
Kävelen sitä tietä pimeyden,
joka johtaa porteille taivaiden.

Kahlaan lävitse kylmien virtojen
paljain jaloin kohtaan hiilet helvettien.
En pelkää sillä tiedän jo sen,
että olet vielä kanssani ikuisuuden.

Vie minut jokeen Tuonelan,
maksa pennit ja souda.
Vie minut rannalle Tuonelan,
kun en itse jaksa.

Suutele minua joella Tuonelan,
vanno valat ja kihlaa.
Vietetään häät rannalla Tuonelan,
koska emme saaneet sitä unelmaa.

Kun elettiin, rakastettiin ja kuoltiin,
käsi kädessä hautaan laskettiin.

Nukun unta, painajaista katson
minä kai vääriä jumalia palvon.
Rukoukseni harhailee,
en enää pääse taivaaseen.

Vie minut joelle Tuonelan,
hajota tuhansiin palasiin
ja sirottele ne veteen Tuonelan
sillä en pääsekään unelmiin.

Ota minut joelle Tuonelan
saata läpi sen veristen virtojen.
Kohdataan rannalla Tuonelan,
niin kuolemaa mä pelkää en.

Me elettiin, rakastettiin ja kuoltiin.
Käsi kädessä hautaan laskettiin.

Niin elettiin, rakastettiin ja kuoltiin
Eikä levätä ikuisuuksiin.

-Sessha-