Tuulen viemää

Huudan nimeäsi
tuuleen huudan nimeäsi
Toistelen, kutsun anovasti
Et kuule, et voi kuulla
kutsuni katoaa
tuuleen häviää.

Vanha mies, yksinäinen vaeltaja
itselleen paikkaa etsii kadulta
etsii elämäänsä
tuntee kutsun
Tuulen mukana kutsu häilyvä kohtaa miehen
saa hymyn huulilleen.
Mies tietää, muistaa
kun itsekin kutsun huusi tuuleen
huusi nimeä rakkaimman.

Muisto hänen mieltään lämmittää
kunnes muistaa
ettei tuuli totellut kutsuaan
ei löytänyt hänen rakkaintaan.

Ebony