Kauriinsilmät

Puut humisevat,
sade piiskaa kasvojasi.
Silmiäsi polttelee…
Et näe enää mitään.

Voi kun kauriinsilmin voisit katsoa maailmaa,
nähdä sen kaiken sulouden.

Vaellat pimeiydessä yöin ja päivin,
kävelet edelleenkin samassa metsässä;
niin sinä luulet, sillä et sitä nähdä voi.

Voi kun kauriinsilmin voisit katsoa maailmaa,
nähdä sen kauneuden
silmin ruskein, 
viattomin.

Kävelet pimeydessä,
itket verta,
pilkaat jumalaa.

Kauriinsilmin et ikinä voi nähdä maailmaa,
sen vihreyttä, 
puhtautta ja 
kauneutta.

Hani