Pieni poika
Mimmotten iso mies
Löntystää pellon reunaa
hirrest veistetty karju
Harppoen talojen välliin
tien reunast poiketen
Pienen pojan kloppi
Silmät ymmyrkäisinä
aitan rappusten vierelt
töllää kulkuria
Äijä ei puhu murahtelloo vain
Mihkä tuostannii rääpäleest
oikke tulloo
Eihä hinteläs ole etes
ojaa kaivammaan
Isä huikkaa kuistilt
kirjoitteloo tuo paljon
Kulkija omituinen
Perkele
mimmottinen homo
siit oikke tullee
Älä perkele sano
ett runnoi kirjotelloo
Perkeleestä ihtestään
semmottiit o
Eläjäks ei tuommosest.
ruipelost oo
Jatkaa hää matkaa.
Kohlo rumia mies.
Koboltti
|