Tuleva tuska

Tuskasta nousee tietoisuus,
olemassa olomme hetkestä.

Siinä välissä kipujen,
huomaa elävänsä pienissä jaksoissa.

Jokaisen työlään hengenvedon välissä,
ajattelemme kaukaisuuteen.

Tulevia tai jo nurkan takana lymyäviä yllätyksiä.

Elämä niitä aina meille poloisille järjestää.

Joku niitä saa pienen kasan,
jollekkin siunaantuu muutaman vuoren verran.

Tasan ei vaakakupit näytä koskaan asettuvan,
Viisari vaakakoneen villisti heiluu.

Se kestää, joka taipuu elämän laineilla.

Myötäelämisen taito, Osata olla ja kuunnella,
jaloimmasta päästä oleva apu ihmisyyden.

Päivien muodostamaan helmi nauhaan,
pudottelemme pieniä helmiä.

Koboltti