Utuinen aamu

Utuisen aamun harmahtava  hetki,
kietoen maan kosteaan otteeseen.


Vapauttaen värit hiljalleen näkyviin.


Auringon hajottaessa utua edestään kauas pois.


Herää luonto uuteen aamuun hohtavan vihreään,
vielä kun kerkeää ennen pakkasia.


Hehku täyttää solut voimaa täyteen.


Vereni muuttuu ruskeaksi kuin puiden rungot.


Elän luonnonsykkeen mukana tahdissa kuun kierron.


Huudan aamulle, elän.

Koboltti