Kuihtuneen Ruusun tarina
Ostan kukkia kadun kulmasta,
ne ostan sinua ajatellen.
Ovat ne ruusuja, ruusuja punaisia,
niitä nuuhkin sinua ajatellen.
Kävelen katua pitkin, ilta tummuu,
näen sinun talosi.
Kävelen ovellesi, soitan kelloa,
ojennan ruusut.
Sinä avaat oven.
Katsot minua, mutta paiskaat oven kiinni,
käännyn pois ja ruusut tippuvat ovellesi.
Kävelen kauan, kauas, istun penkille,
on yksi ruusu kädessäni.
On kädessäni kuihtunut ruusu,
ja kuihtunut ruusu olen minäkin.
Pitkään päässä pyörinyt, nyt sanoiksi tehty kertomus runon muotoon (ilman riimejä), ja tarina kertoo tyypistä joka vie rakkaalleen ruusuja mutta torjuu hänet, ja tyyppi masentuu, ja huomaa olevansa kuihtunut ruusu. Kertoo minusta itsestänikin, ja kuinka minustakin on tullut kuin kuihtunut ruusu.