Päivällinen

Viidakon pimeiltä kujilta kantautuu saasteiset henkäykset
  On yö
  On päivällinen
Tummien lasien takaa veren kuultavat silmät etsivät heikointa
  Riistaa riistetyille
  Uhria uhratuille
Nälän vahvistaessa vaistoja lokaan piilotettu epätoivo
tuo taas paljaan ihonsa pimeyden temppeliin
  Kylmään
  Kosteaan
  Sateiseen yöhön
"Se löytyi!", huusi itse katkeruus
"Se löytyi!", huusi itse kauheus
"Se löytyi!", huusi itse ahneus
"Se löytyi!", huusi itse sorto
"Se löytyi!", huusi itse pelko
    Yön päivällinen on katettu
Luikerrellen he saapuivat paikalle
suuren pedon ympärille
hyökkäsivät
hyväilemään ja yhtymään uuteen aurinkoon.
Nyt he loistavat kirkkaimpana
          itse valona

Kukka