Kaunis Kuolema

Istun verannalla ja katselen,
kuinka päivä kuolee länteen.
Olen elänyt pitkän elämän.
Mietin, kuinka sanoa hyvästi.

Minä olen vanha ja väsynyt.
Kaikki mitä elämältä sain,
ei aina ollut hyvää.
Minä näin paljon sellaista,
Mitä en olisi halunnut.

En ole aina osannut rakastaa.
Mutta olen aina yrittänyt.
En ole aina ymmärtänyt.
Mutta olen aina yrittänyt.

Nyt kun olen vanhuuteen väsynyt, 
olen löytänyt elämän tarkoituksen.

Elä hetkessä, rakasta.
Anna anteeksi niille, 
jotka sinua vastaan rikkovat.
Etsi tie takaisin pimeästä valkeuteen.

Yritä ymmärtää.

Niin vaipuu päivänkajo unholaan.
Käy vanhus viimein nukkumaan.
Herätäkseen siellä, missä päivä syntyy uudestaan.

Väsyneen miehen harras toive, kuinka poistua täältä ja ehkä muutama viisaus pitkän matkan varrelta.

Melancholy Man