Tyttö luutanahkaa
havahdusta paahtopaistien puhuessa
lihanvartta hampaitten välissä
ja ne vihreät puutarhatuolit
ne murjottivat Häntä äänekkäämmin.
niin minä nuori tyttö unohdin
koska tahdoit niin
ja Sinä sanoit niin
sillä sehän oli normaalia
eikö vain?
ehkä häpeä kuitenkin puki itsensä niin kauniiksi
sillä minähän siinä väärin tein
kun en tarpeeksi kieltänyt
vaikka epäilen nauttineeni lainkaan.
pelkoa veressä
sinä sisällä
suolavettä poskilla
ja hetekan jouset laulaa
–ne laulaa
ja laulaa.. -ja minä tuijotan sitä TV:n ruutua
siinähän on..
siinä.. on..
tuota..
siis..
enhän tietoisesti pitänyt
ja kun tällainen tyttö luutanahkaa
on helppo unohtaa
vaikea ymmärtää
kun aikaa siitä on liiaksi.
Blanco
|