Jeesusleiri
Tuossa se taas kertoo siitä miten sen mies kuoli, miten tuskaista se oli sille.
Matkaa on mennyt vasta vartti ja nyt se jo alkaa kertoa elämäntarinaansa, voi meitä ihmisiä, voi meitä raukkoja. Enhän minä voi vielä ymmärtää, olenhan niin nuori. Luojan kiitos, minun pysäkki.
Painan nappioa, pieni lapsi kysyy "miksi tuo poika painoi nappia?" Bussi huristaa ohi. Korpi suoraan edessä, silmänkantamattomiin, korpea. Lähden kävelemään, on kylmä aamupäivä, korvessa. Lunta tupruttaa vähän, hiutale lentää nenälleni, hymyilen . Niin minä olen Linda Nieminen, korvessa. Menossa Jeesusleirille. Jossa on paljon "toimintaa". Ihanaa! great! jette goot !
Leiripaikka näkyy jo, siellä on pari tyttöä ja poikaa, sitten siellä on ne ohjaajat. Ne hymyilee mullle, pinnallisesti, samallain kun kaikille. Ne tervehtii mua. Nyt näen ne kaksi tyttöä … ei! Pissisgeneraattorini poksahti! Menen juttelemaan poikajoukolle jos niistä sais parempaa seuraa. No miten sen nyt sanoisi siinä oli mulle pari käytöshäiriöstä. Sitten nään ikäiseni tytön roskiksen vieressä tytön, se näyttää tosi hauraalta. Vaaleat hiukset, harmaa huppari ja kermanvärinen hame. Menen sen luo. Se voisi olla mukava!
Tervehdin, se vastaa hennosti se kuulostaa yhtä hennolta kun se näyttää. Kun minä ite oon tälläinen… noh..
"Mikä sun nimi on ?" kysyn. "Henna" se vastaa hennosti. Annoin Hennalle jo nyt lempinimen Henna Hento, en raaski kertoa sitä sille, vielä.
Leirille tulee pari tavista ja sen jälkeen nimenhuuto. Me päästiin Hennan kanssa samaan huoneeseen! Henna kertoi että se on tullut täältä läheltä, korvesta. Sen äiti olihalunnu sen tulevan tänne, kun Henna kertoi äidistään se ei hymyillyt, ei yhtään. Sillä oli ankara äiti.
Toivoin että se haluisi olla mun ystävä. Ainoa huono puoli huoneessa on se että se on pissiksien huoneen vieressä. Ne kikattaa, koko yön. Henna nukahti heti, iltarukouksen jälkeen. Minä valvon. tässä sitä ollaan