Profeetta

Lensin kerran avaruudessa
kiitäen ohi tähtien ja planeettojen.
Pimeys ei pelottanut
sillä olinhan vapaa kulkemaan.

Mustaa aukkoa ohittaessani
törmäsin vanhaan mieheen,
joka lausui minulle runon:

'Omana itsenään olemisen tuska
on elämisen tuskaa.
Voit päästä vain niin pitkälle
kuin annat itsellesi luvan.'

Kiitin häntä ja lausuin hyvästit.
Palasin maanpinnalle luvaten itselleni,
että elämäni uuden suunnan saa
ja jonain päivänä voi nimeni tähdistä lukea.

Tajunnanvirtaa pahemmalla jaksolla, jolloin yritin rämpiä takaisin paremmalle puolelle.

Kata (repa)