Serenadi
Tuntematon, fiktionaalinen hahmo tunkeutuu uneen,
vetäen perässään haavoittunutta raajaansa
sokeripäällysteisen pellon rajamailla.
Korpinmusta pehkomainen aaltoileva oljenverso,
ympärillä atooppiset kasvot,
kokonainen runnottu maa,
appelsiininkuori.
Selkärangasta väkisin tunkeutuva
hauras siipipari,
veriset kyyneleet,
ikuistava vihkijuhla lumihangessa.
Keskellä jäistä autiomaata
huuto hyytävän tuulen.
Ei läsnäolijoita.
Vain enkelten serenadi tuonpuoleisesta.
Enkelinsiipi
|