Ei kannata luottaa

Miksi se ketä eniten tässä maailmassa rakastaa 
on aina niin helppo menettää?
Ei siihen tarvitse kuin yhden väärän sanan väärään paikkaan ja
kaikki voi olla hetkessä ohi.
Ei siihen tarvita kuin yksi väärä ele tai liike niin kaikki, 
koko menneisyys on hetkessä pois pyyhitty.

Miksi se mitä ketä kaikkein eniten maailmassa vihaa
tulee aina niin helposti takaisin?
Mä inhoan sydänsuruja ja särkyneitä unelmia.
Rikki revittyjä valokuvia ja itkuisia silmiä.
Mutta silti ne seuraa mua joka paikkaan minne menenkin.
Silti ne vainoo mua joka paikkaan missä luulen olevani turvassa.

Mä ajattelin ettet sä mua satuta.
Mä luotin suhun.
Sun kanssa olin turvassa.
Mikään ei voinut satuttaa mua, kunhan vain sä olit siinä.
Huominen ei tuntunut niin toivottomalta ja raskaalta.
Sä kannoit mut läpi huomisen.

Ja mä ajattelin, etten rupea sun takiasi itkemään,
mutta taas petän itseni ja itken kuin lapsi jolta on viety tikkari.
Ja miten oli niin helppo taas pettää itsensä ja ikävöidä sun perään?
Enkö mä ikinä opi:
ÄLÄ LUOTA KENEENKÄÄN…

Itken sun takia taas vaikka lupasin itselleni etten tekisi niin.

Some Kind Of Angel