Ajatusten viemää
Luulen istuvani yksin
mutta huomaan tuskan taas
liittyneen seuraani,
lupaa kysymättä
Sytytän kynttilän kuvallesi
ja mietin
missä olet,
ja miten menee
kantavatko valkoiset siipesi
Minulle todellisuus on
sälekaihdinten välistä
takapiha
Palloa potkiva poika
ja isä
Ja katkera en ole
kaikki vaan meni päin
helvettiä
koska niin oli kirjoitettu
Piilotan kyyneleeni
peittojen alle
suklaan viereen
odottamaan aamua
ja hetkeä
uskallan myöntää ettei se
niin helppoa ole ollut
Mutta olen antanut kirjoittaa purjeisiini:
Minähän pärjään!
Nostanut ne ylös ja odottanut tuulta,
kertomatta että sidoin lautan rantakiviin
toistaiseksi.
Syysaamu
|