Hukutettusi

Aina joka ilta istun
laiturin reunalla,
katselen horisonttia,
kuuntelen laineiden liplatusta

Aina joka ilta kuulen
keveät askeleesi
Ne lähestyvät hitaasti
Sinä istut viereeni,
kerrot salaisuuksiasi,
miten pelkäät
tulla hukutetuksi

Tänäkin iltana
istun yksin laiturin reunalla
Kastan varpaani vedessä
Tiedän sinun tulevan,
vaikka ikuisuuden odotan

En kuule askeliasi
Mutta tunnen viileiden käsiesi
minuun tarttuvan

Ehdin vielä nähdä kalpeat kasvosi,
kiiluvat silmäsi, kyyneleet poskillasi
ennen kuin sinä painat
pääni aaltoihin

Se olet sinä
Sinä, joka riistät henkeni,
vapautat sieluni
toteuttamalla minuun
Pahimman pelkosi

Untitled