Verdammnis

Huuruiset ikkunat,
pimeät huoneet,
kylmää hohkaavat lattiat.

Hiljaiset kadut,
sammuneet katulyhdyt,
tyhjä katse kodittoman,
sielu raisu kuin kulkukoiran.

Postipino oven suussa kasvaa,
peruukit pukuhuoneissa pölyttyy,
joku onnellinen hiiri saa lämpöisen pesän,
jonne se keväällä laskee uuden poikueensa.

Keltainen kesämekko ripustettu
vaatekaapin oveen, siihen se jäi
kun ei mahtunut matkalaukkuun.
Oli niin kiire päästä pois.

Mukulakivillä astelee sotilasjoukko,
miesten kasvoilla suruinen hymy.
Kadotus, sotatorvet toitottaa.

Lapsi sinisilmäinen huokaa ja rutistaen 
nukkeaan yhä tiukemmin rintaansa vasten.
Siniristilippu kohoaa hitaasti, ylväänä kohti taivasta.

Ilo autuas on.

Venny