Veljekset
Sarjan nimi: Veljekset
Roolihahmot: Miro, pitkä komea masentunut mies, radiotoimittaja. Nino, Miron veli
Miro istuu radion mikrofonin ääressä, hän lausuu runoa ja laittaa soimaan kaunista musiikkia. Hänen radio ohjelmansa on suosittu.
Miro lopettelee työvuoroaan. Ja hän lähtee radioasemalta veljensä Ninon luokse.
Matkalla hän pysähtyy tankkaamaan autonsa ja bensan maksaessaan hän iskee silmää myyjättärelle.
Ninon vaimo avaa oven Mirolle. Hän on viimeisillään raskaana. Odottaa esikoistaan, hänen suuri unelmansa kotiäitiydestä näyttää toteutuvan. Hän ei haaveile työurasta vaan kotiäitiydestä.
Nino valmistautuu tuohon suureen juhlaan, isäksi tuloon.
Hän esittelee Mirolle itse rakentamansa pinnasängyn.
Miro ja Nino ovat yksinhuoltaja äidin poikia. Heidän äitinsä on kuollut, kuin myös isä. He ovat orpoja, mutta heillä on toisensa.
Miro lähtee kotiinsa. Vastassa häntä on suloinen persialaiskissa.
Hän laittaa kissalle ruokaa, ja keittää iltateetä ja syö masennuslääkkeensä.
Samalla hän selailee runokirjaa mistä hän lausuisi huomenna runon radio ohjelmassaan.
Miro lukee runoa radio ohjelmassaan. Hänen matala äänensä saa runon elämään ja nainen radion ääressä itkee runon vuoksi.
Töiden jälkeen Miro käy lääkärissä uusimassa masennus lääkereseptinsä. Samalla hänelle annetaan nippu papereita, jotka kertovat masennuksesta.
Seuraavana päivänä Miro vajoaa masennuksen syövereihin. Hän viettää päivän yöpuvussa haahuillen kotonaan.
Miro lukee lääkärin antamaa paperipinoa:
Masennus tarkoittaa sekä alakuloista mielialaa että psyykkistä sairautta. Tämä artikkeli käsittelee masennusta psyykkisenä tilana. Masennus (engl. depression) on mielialahäiriöiden (ICD-10 F3) ryhmään kuuluva psykiatrinen sairaus. Sitä luonnehtii koettu ja usein muillekin nähtävissä apeuden, melankolian, alavireisyyden, ja toivottomuuden tila, joka häiritsee sosiaalista ja päivittäistä elämää kuten unen saantia. Masennus on varsin yleinen sairaus, sillä arviolta n. 5–6 % suomalaisista kärsii masennuksesta. Masennustilat ovat Suomessa yleinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Masennus onkin sekä yksilölle suurta kärsimystä aiheuttava sairaus että suuri kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma.
Masennus sairautena
Ihminen voi sanoa olevansa masentunut, kun on alakuloinen. Masennus sairautena eli depressio on eri asia. Depressio on yleinen ja edelleen alidiagnosoitu sairaus. Lähes jokaisella on jossain vaiheessa vaikeisiin elämäntilanteisiin liittyviä ohimeneviä mielialan laskun tai surun tunteita, mutta suurimmalla osalla tilanne ei pahene masennukseksi. Siinäkin tapauksessa, että masennus puhkeaa, se jää usein toteamatta.[2] Vakavimmillaan masennus voi johtaa itsemurhaan. Masennus lisää myös fyysisen sairastuvuuden riskiä. Kliinisestä masennuksesta kärsivän ihmisen riski saada esimerkiksi sepelvaltimotauti on muuhun väestöön verrattuna jopa 2–3 kertainen.[3] ja ajankohtaisen masennuksen katsotaan olevan esimerkiksi korkean kolesterolin veroinen riskitekijä ajatellen sydäninfarkteja.
masennuksen syyt
Masennus ei ole sairastuneen omaa syytä eikä välttämättä kenenkään tai minkään yksittäisen tekijän aiheuttama. Se voi johtua monesta eri seikasta, joista yleisimpiä ovat esimerkiksi sosiaaliset vaikeudet, yhteiskunnan raskailta tuntuvat odotukset ja stressi. Elämänmuutosten, niin kielteisten kuin joskus jopa myönteistenkin, on todettu altistavan masennukselle. Myös perimällä ja muilla biologisilla tekijöillä on osuutta masennuksen kehittymiseen. Samoin jotkut kemialliset aineet (alkoholi, muut päihteet, lääkkeet) ja sairaudet voivat aiheuttaa masennusta.[4] Yleisesti keskushermostosairauksiin liittyy lisääntynyt riski masentua.
Univelka
Myös pitkään jatkunut univelka aiheuttaa masennusta. Univajeen vaikutus on kaksisuuntainen. Se aiheuttaa masennusta, joka lisää univajetta ja muita masennusoireita kuten maniaa, ylivilkkautta ja haastavaa käytöstä.
Kaamosmasennus
Pohjoisen kansat kokevat kuinka syksyllä päivien lyheneminen vaikuttaa mielialaan.[6] Joillekin se tietää alakuloisuutta, toisille vakavaa masennusta. Kaamoksen on todettu vaikuttavan aivojen välittäjäaineisiin hyvinkin voimakkaasti. Kanadalaiset tutkijat ovat osoittaneet, että kaamosmasennuksesta kärsivillä on normaalia vähemmän aivojen välittäjäainetta serotoniinia, joka säätelee tunnetiloja ja energiatasapainoa. Serotoniinin kuljettajamolekyyli siivoaa ylimääräisen serotoniinin pois aivoista. Mitä aktiivisemmin kuljettajamolekyylit toimivat, sitä vähemmän aivoissa on serotoniinia. Kuljettajan aktiivisuus oli huomattavasti korkeampi talvella kuin kesällä. Tämä johtaa siis serotoniinivajeeseen, joka saattaa selittää, miksi terveetkin ihmiset kokevat alakuloisuutta ja voimattomuutta talven kynnyksellä. Vaikka kaamosmasennus on tunnettu jo kauan, sen biologinen syy on ollut epäselvä.
Masennuksen oireet
Masennuksen oireet voivat olla monenlaisia ja siksi varsinkin nuorilla ja vanhuksilla sitä voi olla vaikea havaita. Oireet jotka toisilla viittaavat masennukseen voivat toisilla olla normaalia käytöstä. Masennuksen voi kuitenkin tunnistaa muutamien yleisten oireiden perusteella.
Mielialan lasku
Masennuksen keskeinen oire on vakava ja pitkäkestoinen mielialan lasku. Muita yleisiä oireita ovat mielenkiinnottomuus, voimakas väsymys, aiheettomatkin syyllisyydentunteet, ruokahalun muutokset, unettomuus tai ylenmääräinen nukkuminen, itsetuhoisuus ja ajatukset tai puheet kuolemasta tai itsemurhasta. Henkinen vireys ei ole kohdallaan, ja pienetkin tehtävät vaativat erittäin suurta ponnistelua. Tilaan liittyy usein keskittymiskyvyn ja muistitoimintojen heikkenemistä. Muita depression oireita ovat mm. uupumus, kyvyttömyys nauttia tavallisista asioista, arvottomuuden tunne, ärtyneisyys, itkuisuus tai vaikeudet itkeä, epämääräiset kivut, vähentynyt seksuaalinen mielenkiinto ja aktiivisuus, painon muutokset, päänsärky ja vatsavaivat. Masennusta lievempi, pitkäkestoinen tila on dystymia eli pitkäaikainen masennus.
Muut häiriöt
Masennusoireyhtymän kanssa yhtäaikaisesti ilmenee monesti myös muiden psyykkisten sairauksien oireita. Tyypillisiä ovat pelkotilat, hypokondria, paniikkihäiriö, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, alkoholi- ja muut päihdeongelmat, unihäiriöt sekä joskus syömishäiriöt tai vakavat psykoottiset häiriöt (psykoottinen masennus, skitsoaffektiivinen häiriö). Huomattavaa on, että peräti 25–80 % anorektikoista on elinaikanaan vakavasti masentuneita[8] Masennuspotilaista noin 20–30 % kokee paniikkikohtauksen.
Miro lukee ja lukee valtavaa paperipinoa ja kerää tietoa sairaudestaan.
Hän vajoaa syvemmälle masennuksen syövereihin, hän uppoaa kuin uppoava laiva.
Tv-sarja kuvaa masennusta.