JJB-37

Tapasin sinut enkä tuntenut mitään
tiesin mikään ei tule kestämään
hymyäni sinulle en omistanut
katseeni harhaillen vain sinuun joskus osui.

Silmäsi tuijottivat vihreitä silmiäni
kasvoni kalpeat eivät punastuneet
katsoin takaisin enkä tiennyt
miksi edes katsoin sinuun.

Tiesin etten näkisi huomista kanssasi
silti jäin vielä hetkeksi pimeään istumaan
puhuit kauniisti mutta silti se ei koskettanut
odotin jotain suurempaa silti kuuntelin.

Jaksoin pysyä paikoillani
annoin ajan mennä mutta itse pysähdyin
syliisi painoin raskaan pääni
annoin sinun jatkaa käden liikkeitäsi.

ZEM-10